torstai 25. syyskuuta 2025
Siunattu Äiti toi minulle kadonneen rukoushelmeni renkaan
Viesti Herra Jeesukselta ja Siunaatulta Äidiltämme Valentinalle Papagnalle Sydneyssä, Australiassa 27. elokuuta 2025
22. elokuuta 2025 menin hautajaisiin. Taksi tuli noutamaan veljenpoikani ja minun ajamaan meidät hautajaisille. Tuona aamuna satoi erittäin voimakkaasti.
Kun taksi saapui, se oli SUV, joten nousin taakseistumalle ja en halunnut jättää kädensäkkiäni lattialle sillä se oli melko mutainen ja likainen. Myös tunsin itseni epämukavaksi autoon — jotain syystä tuntui pahan olevan lähellä.
Laitoin kädensäkkini viereen istuimelleni. Kun kuljettaja teki U-käännöksen matkan alussa, lenteli paketti toiseen puoleen autoa ja kaatui. Kuulin kuulevan äänen kuin jotakin olisi pudonnut pussista, mutta en voinut tarkastaa sillä ajoneuvo oli liikkeessä.
Kun saapuimme kirkkoon hautajaisiin, en tarkistanut mitään oliko todellakseen pudonnut paketistani ennen kuin istuin ottamaan lukulasejani ja rukoushelmeni renkaan — molemmat olivat kadonneet. Rukousrenkaani oli Medjugorjestä, jota olin omannut yli kolmekymmentä vuotta ja se oli erittäin arvoinen sydämelleni. Ajattelin etsivän niitä myöhemmin.
Kotonaan, kun läpikävin kädensäkkini perusteellisesti eikä löytänytkään esineistä, lukulaseja tai rukousrenkaata, pyysin sukulaistani ottamaan yhteyttä taksikuljettaajaan nähdäksemme oliko ne pudonneet hänen autoonsa. He olivat varanneet taxin minulle. Lukulasit ostanut oli vain kuusi kuukautta vanhoja, joten ne olivat melko uusia. Mutta en ollut surullisimmin pienen rukousrenkaan takia sillä se oli erittäin arvoinen minulle. Lopulta se oli Medjugorjestä Siunaatun Äidin, Rauhan Kuningattaren kuvalla varustettu.
Maanantaina aamulla 25. elokuuta 2025 rukoilessani Angelusta, Herra Jeesus ilmestyi yllättäen edessäni. Hymyillen Hän sanoi: “Valentina, ole rauhassa. Älä huolehtikaa lukulaseistasi, minä korvaan ne sinulle ja varustan sinut uudella parilla.”
Kaksi tuntia myöhemmin, noin kymmenen kolmaskymmentä aamulla, oli ovelleni. Se olivat sukulaisiani. He tulivat kirjeenvaihdolla rahoin korvaamaan menetettyjä lukulasiaan. Myöhemmin samana päivänä menin järjestämään uuden parin ostoa ja ihmeen kyllästyksestä se maksoi tasan saman summan, jonka sukulaisiani antoivat minulle aamulla.
Mutta surullisesti en löytänyt rukousrenkaani edes kaikkien etsintöjen jälkeen.
Tänä aamuna, kun valmistelin menemään Pyhän Messun, pukin takki joka ei ollut taskuilla ja jotain syystä vaihdoin toisen takin jossa oli taskut jotta voisin asettaa niskataskuihin.
Pyhän Messun ja kiitospalvelusten jälkeen, ystävälleni ja minä menimme Ostoskeskukseen. Kun kuljimme keskuksen läpi, äkkiä vasemmalla puolella näkyi sininen valo. Näin Siunaatun Äidin kuvan.
Siunattu Äiti sanoi: “Valentina, tyttöni, aseta käsi vasempaa taskua.”
Siunattu Äiti puhui niin voimakkaasti että ajattelin että ehkä ystävälleni kuuli hänetkin mutta ei.
Laitoin käden vasempaan taskuuni takkiniin. Siellä ei ollut mitään.
Uudelleen Siunattu Äiti sanoi: "Laita kätesi uudestaan vasempaan taskuusi."
Minä laitoin kädenni jälleen vasempaan taskuuni, ja minua järkytti se, kun otin esiin kadonneen rukoushelmen.
Huudahdin: "Siunattu Äiti, tämä on ihme! Missä löysit renkaani?"
Hän vastasi: "Löysin sinun kadonneen rengaksesi autosta ja toi sen sinulle, koska tiedän kuinka paljon se sinulle merkitsee ja kuinka arvokas se on. Silmälaseja jotka menettit, niitä voit aina saada uusia tehtyä, mutta pieni rukoushelma, tiedän kuinka paljon arvoitte sitä ja kuinka monta kaunista rukousta olet sen avulla sanonut taivaalle meidän luokse. Siksi se on tärkeämpi. Se on henkinen aarre."
Kiitollisuudesta ylitsepääsemättömänä huudasin: "Oi Siunattu Äiti, rakastan Sinua ja kiitos sinulle niin paljon! Kiitos sydämestäni. Tämä on niinkuin aarre."
Hymyillen Siunattu Äiti sanoi: "Tiedän kuinka paljon arvoitte tätä rukoushelmaa."
"Ja kirjoita kaikki mitä olen tehnyt sinulle, jotta muut ihmiset ymmärtävät."
Sydämessäni en erityisen kiinnittänyt huomiota kadonneisiin silmälaseiniin, koska uskoin että pian tai myöhään saan uuden parin, mutta tiedoin etten koskaan mennä uudestaan Medjugorjeen ja kuinka minä saan rukoushelman? Se on niin arvokas minulle, sillä rukoilen bussissa, kirkossa, missä tahansa meneen, se on aina kädessäni. Kantaessani rukoushelmaa tunnen että kantaan Siunattua Äitiä — hän on niinkuin suoja minuille, suojaten minut korruptiosta ja melusta ympärilläni sekä työntöistä ja ponnahtelusta. Siunaan ihmisiä Pyhällä Rukouksella kun he menevät ohi. Ja nyt Siunattu Äiti toi sen takaisin minulle, laittamalla se taskuuni. En vielä usko ihmeeseen."
Kiitos Sinua, Siunattu Äiti, niin paljon kauniista lahjasta joka palasi minuun. Näyttää siltä että Siunattu Äiti haluaisi minun rukoilevan enemmän ja enemmän tästä rukoushelmasta.